Tähän herkulliseen väittämään, jossa sähköinen kirjanpito syntyy lähes itsestään, törmää aina silloin tällöin. Jotkut sähköiset taloushallinto-ohjelmat jopa myyvät itseään muutamalla kympillä kuussa sisältäen chatti-kirjanpitäjän palvelut perinteisen jäykän tilitoimiston sijaan.
Nämä ovatkin mainioita palveluita sivutoimisille tai muuten vaan hyvin pienimuotoiselle yrittämiselle, jossa yrittäjällä ei ole alvia, kaluston poistoja tai tulojen ja menojen jaksottamisasioita pohdittavanaan. Kun yritystoiminta on vähän laajempaa, yleensä tarvitaan jo enemmän osaamista, mitä muutaman kympin palveluun sisältyvä chatti-kirjanpitäjä kykenee antamaan.
Pienessäkin kirjanpidossa voi tulla vastaan asioita, jotka olisi hyvä tietää. Pari vuotta sitten meille tuli pikkuriikkinen toiminimiasiakas, jonka kaveri oli tehnyt lähes ilmaiseksi yrittäjän kirjanpidon vuosikaudet. Nyt kaveri oli sairastunut ja piti jättää päättyneen vuoden veroilmoitus. Kun katsoimme vähän haparoiden tehtyä kirjanpitoa, tarkistimme, että olihan siitä jo jätetty päättyneen vuoden alv-alijäämähyvityslaskelma. Ööö… Ei tietoa. Mikähän se on? Siis ei ollut jätetty – eikä ollut jätetty aiempinakaan vuosina. Hakemuksen pystyi tekemään vielä kolmelta vuodelta taaksepäin, minkä teimme saman tien, ja asiakas sai noin pari tuhatta euroa veronpalautusta per vuosi! Aiemmilta vuosilta nämä oli menetetty ikuisiksi ajoiksi. Halpa voi tulla joskus kalliiksi.
Sähköisen kirjanpidon etuja on ennen kaikkea se, että se vapauttaa sekä yrittäjän että kirjanpitäjän turhista rutiineista. Yrittäjän kuukausittainen ”kokoan kirjanpitoaineiston valmiiksi kirjanpitäjälle” -päivä jää unholaan. Vastaavasti kirjanpitäjän ei tarvitse enää viestitellä yrittäjälle otsikolla ”kirjanpidosta puuttuvat tositteet” ja odotella muutamaa päivää, että saa tositteet kasaan kirjanpitoa varten. Lisäksi osa kirjauksista syntyy kirjanpitoon ”itsestään” – kirjanpitäjän ei tarvitse enää näpytellä tilinumeroita joka rivin kohdalle erikseen. Jos kirjanpito olisikin sitten näin valmis, kirjanpitäjät voisivat alkaa joukolla vaikka luomuviljelijöiksi.
Pari teknistä juttua pitää kuitenkin vielä tarkistaa:
- Saako alvin vähentää vai ei? – Ostotositteen alv-erittely ei aina vastaa yrityksen oikeutta alv-vähennyksiin
- Onko kyse ostosta, yrityksen oman liiketoiminnan kulusta vai jostain ihan muusta?
- Siirtyykö tapahtuman tuottoa tai kulua seuraavalle tilikaudelle?
- Tase-erien käsittely: kalusto, arvopaperit, osakkeet, muu sijoitusomaisuus, rahoitusomaisuus, maaomaisuus, kiinteistöt…
- Palkat, henkilöstön sivukulut, lomapalkkavaraus, tulorekisteri
- jne.
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin se, että kirjanpitäjä näkee yrittäjän papereista, onko kyseinen liiketoiminta ylipäätään kannattavaa vai ei. Vaikka yrittäjällä olisikin vielä rahaa pankkitilillä, liiketoiminta voi olla raskaasti tappiollista. Pitkät maksuajat, ylisuuri varasto ja tekemättömät jaksotukset kirjanpidossa antavat yrittäjän nukkua ruususen unta aina siihen päivään asti, kunnes rahat yht’äkkiä loppuvat. Kun kirjanpito on tehty oikein, yrittäjä tietää koko ajan, miten yrityksellä menee. Jo hyvissä ajoin kirjanpitäjä kertoo yrittäjälle, mikä asia on menossa pieleen, jolloin yrittäjä pystyy oikaisemaan virheliikkeet ja yrityksen tulevaisuus on pelastettu.
Tämä on kirjanpitäjän ammattitaitoa, josta me laskutamme, ja tämän takia Suomen luomuviljely ei ole vielä niin yleistä kuin se voisi olla.
#tilitoimistoprofitas
#menestyjänparaskaveri
